Oikeuden asialla

teksti Vaula Tuomaala kuva Anna Autio

VUONNA 1998 tuore ja määrätietoinen ylioppilas Venla Roth muutti Tampereelta Turkuun aloittaakseen oikeustieteen opinnot Turun yliopistossa. Hän asetti itselleen tavoitteen: 30 ikävuoteen mennessä pitäisi tulla valmista. Viime kesänä Roth ylitti kolmenkympin rajapyykin, ja tammikuussa hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi. Kansainvälisen oikeuden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan hän tarkastelee uhrien oikeuksien toteutumista prostituutioon liittyvässä ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa.

Aihepiirin tutkijana Roth on uranuurtaja Suomessa. Hän on kehittänyt asiantuntemustaan vuosien ajan erilaisissa yhteyksissä, muun muassa Yhdistyneissä Kansakunnissa sekä ulkoasiainministeriön, työministeriön ja sisäasianministeriön asettamissa ihmiskaupan vastaisissa työryhmissä. Ja sen huomaa, kun Rothia kuuntelee. Puhe on painokasta, vaikeaselkoisista asioista muodostuu ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Ympäröivä kahvilan häly unohtuu.

Ihmiskauppa-aiheen raskaus tai laajuus ei ole koskaan pelottanut Rothia. Hän halusi jo yläasteikäisenä päästä vaikuttamaan maailman vääryyksiin, muun muassa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

"Ihmiskauppa on monisyinen ilmiö, josta riittää ammennettavaa. On edelleen paljon tehtävää, jotta ihmiskaupan vastaisella toiminnalla olisi merkitystä niiden kannalta, joita sen on tarkoitus hyödyttää", Roth sanoo.

MAAILMANTALOUDEN TAANTUMA on lisännyt heikossa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttöä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Myös ihmiskaupan yhdeksi syyksi Roth nimeää talouden kilpailurakenteet.

"Kun asioita pitää saada halvemmalla, on työvoimakustannuksista materiaalikuluja helpompi säästää. Heikossa asemassa olevia ulkomaalaisia ja erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia on myös prostituutiossa ja organisoidussa paritustoiminnassa helpompi riistää."

Väitöskirjassaan Roth tarkastelee prostituutioon kytkeytyvään ihmiskauppaan liittyviä sopimuksia ja säännöstöä kansainvälisellä, alueellisella ja kansallisella tasolla. Laajimmin hän keskittyy prostituutioon liittyvän ihmiskauppalainsäädännön soveltamiseen Suomessa, esittäen myös konkreettisia toimintaohjeita lainoppineille. Poliittisesesti ihmiskaupan olemassaolo tunnustettiin Suomessa vasta vuonna 2005. Uhrien auttamisjärjestelmän toiminta aloitettiin vuotta myöhemmin.

Prostituutiotarkoituksiin tapahtuneen ihmiskaupan uhreja on toistaiseksi tunnistettu Suomessa hyvin vähän. Vain muutamia naisia on päätynyt viralliseen auttamisjärjestelmään. Tutkittuja, syytettyjä ja tuomittuja ihmiskauppatapauksia ei niitäkään juuri ole.

Samaan aikaan on esitetty useita arvioita ihmiskaupan uhrien määrästä. Roth suhtautuu suuriin uhrilukuihin kriittisesti.

"Uskon, että niitä käytetään poliittisiin tarkoituksiin. Jos katsotaan esimerkiksi Euroopan unionin politiikkaa ihmiskaupan suhteen, niin kyllä se on varsin kontrolliorientoitunutta. Ihmiskaupasta keskustellaan paljon esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman maahantulon kehyksessä, ei ihmisoikeuskysymyksenä."

STEREOTYYPPINEN UHRIKUVA on Rothin mielestä yksi ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisimmistä ongelmista. Jopa oikeusprosesseissa toistuu käsitys lapsenomaisesta henkilöstä, joka on erehdytetty työn luonteen suhteen ja kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa.

LUE KOKO JUTTU TULVASTA 1/2010!