Tienraivaaja

Soili Suonoja on noussut kotitalousopettajasta toimitusjohtajaksi ja Suomen menestyneimmäksi naishallitusammattilaiseksi. Etenemiseen on tarvittu monia miehiä - mutta mitä sitten.

Teksti Meri Valkama
Kuva Satu Haavisto

"ONGELMA ON SIINÄ, että valta on edelleen miehillä, ja edes fiksut miehet, joita voisi pitää edelläkävijöinä, eivät tule ajatelleeksi naisia johtotehtäviin. Vanhakantaiset miehet taas eivät näe naisia tuloksentekijöinä ollenkaan."

Jos Soili Suonojaa, 64, katselisi mykistysnappi päällä, vaikutelma saattaisi pettää. Häntä saattaisi erehtyä pitämään suorastaan pehmona. Hymyileväisessä ensivaikutelmassa on jotakin ristiriitaista: Suonojasta huokuu samaan aikaan aimo annos äidillistä lämpöä ja bisnesnaisen karismaa. Suomen kokeneimpiin kuuluvan hallitusammattilaisen sanoista ovat kuitenkin pehmoilut kaukana.

"Ongelma on myös siinä, että ne vähäiset naiset, jotka toimivat korkeassa asemassa, eivät nimitä toisia naisia johtotehtäviin. Myös monen naisministerin olisi syytä katsoa peiliin."

Suonoja, kauppaneuvos ja Fazer Amican entinen toimitusjohtaja, uskoo, että miehet ovat viimein heränneet siihen, että myös naisia on tarjolla johtaviin asemiin. Suonojan mukaan se ei kuitenkaan ole viemässä entistä tasa-arvoi-sempaan johtotehtävien jakautumiseen - päinvastoin.

"Miehet ovat tajunneet, että tehtäviä onkin oikeasti todella vähän ja että niistä vähistä kannattaa pitää lujasti kiinni. Siksi naisjäsen-ten määrän kasvu yritysten hallituksissa on pysähtynyt."

Painoarvoa Suonojan sanoille tuo hänen mittava hallituspaikkaluettelonsa. Ensimmäisen hallituspaikkansa hän kuittasi vuonna 1995 ravitsemuspalveluja tuottavasta Sonaatti Oy:stä. Ensimmäinen merkittävä hallituspaikka aukesi kolme vuotta myöhemmin Suomen Postista. Sen jälkeen Soili Suonoja on istunut lukuisten tunnettujen yritysten, kuten Outokummun, Lännen tehtaiden, Lassila & Tikanojan, Eilakaislan ja Destian hallituksissa. Tuorein valloitus on VR. Tavalliselle tallaajalle Suonoja on tullut tutuksi korvattuaan Ritva Santavuoren Ylen Aamu-tv:n Jälkiviisaissa.

SUOMEN ENSIMMÄISEKSI valtionyhtiön hallituksen naispuheenjohtajaksi Suonoja nousi vuonna 2007, kun peruspalveluministeri Paula Risikko nimitti hänet vetämään Alkon hallitusta. Sen konttorissa Suonoja istuu nytkin. Määrätietoista ja itsevarmaa hallituskuningatarta katsellessa on vaikea kuvitella, että hän joutui lapsena nöyrtymään lähes sotilaallisen kurin alla.

Suonoja sisarineen kävi koulua Kuusamossa, 50 kilometrin päässä kotikylältään Heikkisennivalta. Koulun asuntolassa oli asuttava viikot - ja toteltava joka sanaa. Päivärytmi oli kuin armeijasta: aamulla noustiin kello seitsemän, sitten peseydyttiin ja juotiin aamutee. Oppitunnit alkoivat yhdeksältä. Viidestä kuuteen lapset ulkoilivat, sen jälkeen luettiin läksyt. -Hiljaisuus alkoi iltahartauden jälkeen. Samassa huoneessa nukkui kuusi oppilasta, kaikki syrjäseudun lapsia.

"Vaikka koulussa oli rankkaa, oli loistavaa, että pääsin sinne. Oppikoulun aloituspaikkoja oli rajallisesti", Suonoja sanoo.

Hän muistaa edelleen hetken, kun päätti muuttaa Helsinkiin:

Oli talviyö kotona Heikkisennivalla. Kaikki kylän kahdeksan taloa olivat jo unessa. Vain yhden keltaisen rintamamiestalon yläkerran ikkunassa seisoi tyttö ja tuijotti hiljaa lumista, mahtavaa maisemaa. Sen kauneus ei kuitenkaan huumannut, vaan ahdisti 13-vuotiasta Soilia. Vilkasta ja sosiaalista tyttöä riivasi tekemisen puute. "Kotona pohjoisessa oli aivan liian rauhallista minulle."

Kuukauden kohokohdaksi muodostui päivä, jolloin äiti matkasi linja-autolla kirkonkylälle asioita toimittamaan. Tuliaisiksi hän toi aina uusimman Eeva-lehden sekä laatikollisen leivonnaisia. Soilista se tuntui luksukselta.

VUONNA 1964 PARIKYMPPINEN Soili pääsi lähelle unelmaansa: hän lähti viimein pois pohjoisesta. Alkoi opiskelu emäntäkoulussa ja sen jälkeen Järvenpään kotitalousopettajakoulussa. Valmistuttuaan hän hakeutui töihin Marttapiiriliittoon ja sieltä henkilöstöravintolabisnekseen. Fazerille, pitkäaikaisimmalle työnantajalleen, Soili Suonoja päätyi vuonna 1973. Samana vuonna syntyi tytär Milla.

Maanviljelijä-aviomies Tarmo oli päättänyt jo liiton alkumetreillä ryhtyä päävastuulliseksi arjen pyörittäjäksi. Suonojan mukaan se oli naisasiamiehelle helppo päätös.

"Isän jääminen kotiin lapsen kanssa vaatii mieheltä poikkeuksellista ajattelutapaa. Tämän päivän nuorille se ei ole niin iso juttu, mutta aiemmin oli toisin. Nykyään miehet uskaltavat jo sisustaa ja tehdä ruokaa, ja myös kynnys lastenhoitoon on pienempi. Ajattelutavan muututtua ruoanlaitostakin on tullut arvostettu harrastus."

Suonoja ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan äitiyden ja uran yhdistäminen olisi mahdotonta. "Kyllä se onnistuu, kunhan kotiasiat ovat kunnossa ja mies osallistuu kotiaskareisiin."

Aikuisena lapsuus- ja nuoruusvuosien niukat olot väistyivät Suonojan elämästä. Enää ei tarvinnut parkata puupöllejä metsässä tai toimia linja-auton rahastajana, kuten teini-ikäisen Soilin oli täytynyt. Edessä avautui uudenlainen haaste: uralla eteneminen.

"FAZER AMICALLA MINULLA ei ollut koskaan mitään vaikeuksia sukupuoleni kanssa. Siellä oli niin tasa-arvoista, ettei mistään lasikatoista tarvinnut edes puhua. Ongelmat tulivat vasta, kun ryhdyin hallitusammattilaiseksi."

Suonoja hörppää kahvikupistaan ja korjaa asentoaan Alkon kokoustilan pöydän ääressä.

"Nimitysvaliokunnissa istuu pelkkiä miehiä. Eteenpäin pyrkivän naisen on pakko hankkia itselleen kummisetä. Jos mielii päästä eteenpäin, on saatava joku mies puhumaan puolestaan."

Suonojasta miesverkostojen hyväksikäyttäminen ei ole kuitenkaan vastenmielistä, vaan lähinnä välttämätön paha. Hän korostaa, että vaikka joku puhuisikin jonkun hallitukseen, itse hallitustyössä ei pärjää, ellei ole siinä hyvä.

Samalla tavalla hän ajattelee naiskiintiöistä: Kiintiöt ovat pelkkä ovenavaus, kynnyksen yli on astuttava itse. Suonojasta kiintiöt eivät vähennä osaavan naisen uskottavuutta pätkääkään. Itse asiassa hän uskoo, että mikäli Suomessa säädettäisiin naiskiintiöt yrityshallituksiin - kuten Norjassa on jo menestyksekkäästi tehty - naisten ja miesten väliseen tasa-arvoistumiseen kuluva aika lyhenisi huomattavasti.

Ilman kiintiöitä Suonoja uskoo todellisen tasa-arvon saapuvan Suomeen aikaisintaan 20-30 vuoden päästä.

Kuinka moni johtavassa asemassa oleva mies sitten ymmärtää suhtautua naisjohtajiin riittävällä viisaudella?

Suonojan mielestä liian harva. Mutta siinä ei piile ongelman ydin.

"Sanoisin, että kolme-neljä miestä kymmenestä on riittävän valistuneita. Mutta ei siitä voi kauheasti puhua. Jos ryhtyy aggressiiviseksi ja alkaa pitää asiasta meteliä, ura on ohi. Suomessa ei ole sellaista debattikulttuuria, että asioihin voisi ottaa kantaa ilman, että lentää pihalle yhtiöstä. Emme osaa ottaa asioita asioina, vaan suhtaudumme kaikkeen henkilökohtaisesti."

NAISTEN ASEMAA SUONOJA pyrkii edistämään arkipäiväisillä valinnoilla. Pankkinsa ja vakuutuskonttorinsa hän on valinnut sillä perusteella, että niitä johtaa nainen. Vaatteensa hän ostaa naisomistuksessa olevasta Feminett-liikkeestä Helsingin Kluuvikadulta. Sijoittamisesta kiinnostuneita feministejä Suonoja kehottaa suosimaan yhtiöitä, joiden hallituksissa istuu mahdollisimman paljon naisia.

"Joskus olen ollut näreissäni naisille, jotka eivät avaa tietä toisille naisille. Se on pikkusieluista. Ei toisen naisen menestys ole muilta pois! Itse yritän vaikuttaa siihen, että niissä yhtiöissä joissa toimin, naisilla on samanlaiset etenemismahdollisuudet kuin miehillä."

Esimerkiksi Suonoja nostaa Itellan (entisen Suomen Postin). Ennen sen hallituksessa istui yksi nainen, nykyään neljä. Fazer Amicalla Suonoja kertoo naisistaneensa yhtiön johdon kahteen otteeseen.

Soili Suonoja on eittämättä Suomen menestyneimpiä naisia liike-elämässä. Miten on, pitääkö hän itseään suunnannäyttäjänä?

"No, jos en nyt ihan suunnannäyttäjänä, niin tienavaajana."